Henkilöstö on tärkein voimavara

15.01.2022

Sosiaali- ja terveysalalla on kasvava pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Alan veto- ja pitovoiman kohentamiseksi pitää tehdä korjaavia toimenpiteitä. Yleisesti alassa itsessään ja hoivatyössä ei ole henkilöstötutkimusten mukaan vikaa vaan sen vaativuus, henkinen ja fyysinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne aiheuttavat katoa alalta. Tällä hetkellä muita stressitekijöitä ovat Keski-Suomessa mm. soteuudistuksen aiheuttama epävarmuus uudistuksen onnistumisesta, uuden Sairaala Novan käyttöönottovaiheen kesto ja koronapandemian aiheuttama ylimääräinen työn kuormitus (henkinen pahoinvointi).

Hyvinvointialueesta tulee muodostaa perheystävällinen, joustava ja henkilöstön erilaiset elämäntilanteet huomioiva työpaikka. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja hallintoa sekä avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä. Henkilöstön ääni tulee saada aidosti kuulluksi. Johtajuudelta tulee vaatia enemmän, henkilöstöä tulee arvostaa. Näin edistetään työntekijöiden hyvinvointia. Tarvitaan jatkuvaa koulutusta, osaamisen vahvistamista ja ohjausta sekä kiitosta. Työnkiertomahdollisuuksia tulee aidosti olla, tällä hetkellä tässä on Keski-Suomessa parantamisen varaa. Koulutuspaikkojen määrää tulee lisätä ennakoivasti, eikä siinä vaiheessa kun huomataan, että hetkinen meiltä puuttuu Suomesta 100 psykologia.

Palkkausjärjestelmän uudistus on myös tulevaisuudessa mielestäni aiheellinen keskustelun aihe. Toki tämä on suuressa määrin ammattiliiton ja työnantajien välinen asia mutta toisin tätä kyllä aktiivisesti työnantajan näkökulmastakin esille. Esimerkiksi vastavalmistuneen sairaanhoitajan palkka on noin 2 400 euroa kuukaudessa (vaativan hoitoalan ammattitehtävät) ja sosiaalihuollon vaativissa ammattitehtävissä se on 2300 euroa kuukaudessa. Palkka ei vastaa todellakaan sitä mitä hoiva-alan työstä pitäisi saada, kun vertaa sitä suomalaisten mediaanipalkkaan, joka on reilu 3 100 euroa.

Tällä hetkellä yksittäisen henkilön tai tiimin onnistumiselle ei ole mittareita, joiden perusteella voitaisiin maksaa kannustepalkkaa. Henkilökohtaisen lisän voi toiminnastaan saada mutta esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kriteerit eivät kohtaa esim. ensihoitotyön kanssa.

Henkilöstön puitteiden on oltava kunnossa; mm. työskentelytilat, tietojärjestelmät ja toimivat verkkoyhteydet. Henkilöstön tulee pystyä keskittymään ydintehtäväänsä, eikä joutua painimaan työtä haittaavien ongelmien kanssa. Mielestäni avustavat työt, kuten siivoaminen ja pyykkihuolto eivät kuulu hoitohenkilöstölle vaan näihin avustaviin työtehtäviin tulee palkata muita henkilöitä. Kaiken kaikkiaan "potilas ensin" -mentaliteetti voi toteutua kestävällä tavalla vain hyvinvoivan henkilöstön ja organisaatioon sitoutuneen henkilöstön kautta.

Mikko Seppälä (Kesk.) Jyväskylä

Aluevaaliehdokas

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) hallituksen 2.varapuheenjohtaja

Varavaltuutettu