Pelastustoimi oleellinen osa hyvinvointialuetta

21.01.2022

Tuleva hyvinvointialueuudistus koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös pelastustoimea. Pelastustoimi on säädetyssä lainsäädännössä kuitenkin jatkossakin erillinen mutta sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala hyvinvointialueella. Keski-Suomessa toimii päätoimisesti pelastustoimessa noin 400 henkilöä ja palveluiden tuottamisen lisänä on sopimuspalokuntien kautta lisäksi noin 1 000 henkilöä.

Mielipidekirjoitus 16.1.22
Mielipidekirjoitus 16.1.22

Paloasemaverkostoa ei tule supistaa hyvinvointialueella. En tue tällaista politiikkaa. Hyvinvointialueuudistuksessa on lisäksi turvattava sopimuspalokuntien toimintaedellytykset. Sopimuspalokunnat hoitavat pelastustehtävistä noin 90 % pinta-alalla mitattuna maassamme. Lisäksi sopimuspalokunnat ovat mukana noin 60 % vuotuisista pelastustoimen tehtävistä. Turvaamalla toimintaedellytykset lisätään turvallisuutta, turvataan lähipalvelut ja pidetään tavoittamisviiveet kohtuullisina myös harvaanasutuilla seuduilla. Sopimuspalokuntatoiminnan toinen ulottuvuus on toiminnassa mukana olevien sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen.

Pelastustoimen ja sote-palveluiden yhteistyötä tulee tiivistää etenkin ensihoidon palveluiden tuottamisessa. Keski-Suomessa pelastuslaitoksella on merkittävä rooli maakunnallisessa ensihoidossa. Pelastuslaitos tuottaa mm. Jyväskylän kaupunkialueen, pohjoisen sektorin, läntisen sektorin ja kaakkoisen sektorin ensihoitopalvelun sekä koko maakunnan ensivastetoiminnan.

Työnantajan tulisi hyödyntää työntekijöiden nykyistä ja aikaisempaa koulutustaustaa monipuolisemmin, jolloin esimerkiksi pelastajat voisivat toimia terveystoimen tehtävillä nykyistä enemmän ensihoidossa tai avustavissa tehtävissä päivystyksessä. Sama toimintamalli on pelastuslaitoksen sisällä käytössä monitoimiyksiköissä, joissa ensihoitaja on kouluttautunut pelastustyön kursseilla. Lisäkoulutuksella ensihoito voisi yhdessä kotisairaalan ja kotisairaanhoidon kanssa aloittaa esimerkiksi antibioottihoidon potilaalle, jolloin päivystyskäyntejä voitaisiin välttää.

Kaluston ja paloasemien tulee olla kunnossa. Kannonkoskelle valmistuu ensi vuonna paloasema mutta esimerkiksi Saarijärvellä ja Karstulassa on korjausvelkaa kiinteistössä. Henkilöstön jaksamiseen tulee kiinnittää myös huomiota, eläköityminen on todellinen ongelma, joten alalle tulee saada houkuteltua lisää tekijöitä. Työnkierto on harkitsemisen arvoinen asia hyvinvointialueen sisällä, jolloin se laajentaisi entisestään ammattilaisten osaamista. Hyvinvointialueesta tulee muodostaa perheystävällinen, joustava ja henkilöstön erilaiset elämäntilanteet huomioiva työpaikka.

Mikko Seppälä (Kesk.) Jyväskylä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) hallituksen 2.varapuheenjohtaja

Aluevaaliehdokas