LÄHIPALVELUT

Meidän tulee turvata sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut lähipalveluina, jotta ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, josta lähipalvelut saa nopeasti ja ihmislähtöisesti. Palvelupisteiden tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia riippuen alueen ihmisten tarpeista. Kaupungeissa tämä tarkoittaa sitä, että isoimmilla asuinalueilla tulee palvelut olla saatavilla laajasti. Liiallinen keskittäminen ei ole ainoa ratkaisu hyvinvointiin. Toisaalta emme saa harjoittaa tuhlaus- tai velkapolitiikkaa palveluratkaisujen muodostamisessa, sillä loppujen lopuksi kyse on veronmaksajien rahoittamista palveluista.

Terveydenhuollossa lähipalvelut ovat tärkeä keino purkaa ja ennaltaehkäistä hoitojonojen syntymistä.

Koronan aiheuttamia hoitojonoja kertyi muun muassa hammashoitoon ja samoin peruttiin kiireettömiä leikkauksia. Palveluketjut on rakennettava niin, ettei vastaavaa hoitovelkaa HYIpääse enää syntymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja hoitotakuun toimeenpano varmistavat yhdessä, että jatkossa kiireettömään hoitoon pääsee viikon sisällä ja mahdollisimman lähellä kotia.

Hoitopolun tulee olla selkeä perusterveydenhoidosta erikoissairaanhoitoon sosiaalipalveluiden merkitystä unohtamatta. Terveydenhoidossa ei saa olla osaoptimointia eri sektorien kesken vaan avun tarvitsijan tulee saada oikea-aikaista palvelua yhden yhteydenoton perusteella. Mielestäni palveluiden järjestämisessä on yksityisillä yrityksilläkin tärkeä toimintaa täydentävä rooli. Yksityiset palveluntuottajat toimivat hoitojonojen purkajina ja tehokkaina sparraajina julkisille palveluille. Kuitenkin siten, että aluehallinto ohjaa toimintaa. Pääasia on, että keskisuomalaiset saavat oikea-aikaista hoitoa.

Lähipalvelujen turvaamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja. Joustavammat sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloajat, ilta- ja viikonloppuvastaanotot sekä digitaaliset palvelut tuovat palvelut kaikkien ulottuville. Tiede, teknologia ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen ja toteuttamiseen. Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia on hyödynnettävä hoidon ja hoivan saatavuuden ja saavutettavuuden edistämisessä. Myös erilaiset liikkuvat palvelut, kuten esimerkiksi kuvantamisautot voivat tuoda palvelut myös pienemmille asuinalueille.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kehitettävä siten, että ne toimivat entistä paremmin yhteen. Se parantaa hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä auttaa suuntaamaan voimavaroja ihmisten parhaaksi.


Ensihoidon ja pelastuslaitoksen sekä poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistyön tulee olla saumatonta.

Tuleva hyvinvointialueuudistus koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös pelastustoimea. Pelastustoimi on säädetyssä lainsäädännössä kuitenkin jatkossakin erillinen toimiala mutta sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala hyvinvointialueella. Keski-Suomessa toimii päätoimisesti noin 400 henkilöä ja palveluiden tuottamisen lisänä on sopimuspalokuntien kautta lisäksi noin 1 000 henkilöä.

Paloasemaverkostoa ei tule supistaa hyvinvointialueella. En tue tällaista politiikkaa tukemaan. Hyvinvointialueuudistuksessa on lisäksi turvattava sopimuspalokuntien toimintaedellytykset. Sopimuspalokunnat hoitavat pelastustehtävistä noin 90 % pinta-alalla mitattuna maassamme. Lisäksi sopimuspalokunnat ovat mukana noin 60 % vuotuisista pelastustoimen tehtävistä. Turvaamalla toimintaedellytykset lisätään turvallisuutta, turvataan lähipalvelut ja pidetään tavoittamisviiveet kohtuullisina myös harvaanasutuilla seuduilla.

Pelastustoimen ja sote-palveluiden yhteistyötä tulee tiivistää etenkin ensihoidon palveluiden tuottamisessa. Keski-Suomessa pelastuslaitoksella on merkittävä rooli maakunnallisessa ensihoidossa. Pelastuslaitos tuottaa mm. Jyväskylän kaupunkialueen, pohjoisen sektorin, läntisen sektorin ja kaakkoisen sektorin ensihoitopalvelun sekä koko maakunnan ensivastetoiminnan.

Mitä tulee organisaatiokaavioon, niin kannatan turvallisuuslautakunnan perustamista mahdollisessa lautakuntamallissa hyvinvointialueelle.

Ikäihmisten tulee saada inhimillinen ja laadukkaan hoivan myös pienemmillä asuinalueilla. Ikääntyneille ihmisille on kehitettävä myös uusia asumismuotoja kodin ja laitosmaisen asumisen väliin lähipalveluna. Esimerkiksi perhehoidosta ja tuetusta asumisesta on saatu hyviä kokemuksia. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava vähintään yksi lämmin ateria päivässä. 

Asukkaiden hyvinvointia on edistettävä.

Ennaltaehkäisevät toimet parantavat ihmisten hyvinvointia ja ovat järkeviä myös yhteiskunnan näkökulmasta. Ennaltaehkäisevään työhön, toimivaan ja helposti saavutettavaan perusterveydenhuoltoon sekä sosiaalipalveluihin panostaminen siirtää raskaampien palvelujen tarvetta myöhemmäksi tai ehkäisee niiden tarpeen kokonaan.

Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on oltava tarjolla myös kunnan sivistystoimen palvelujen yhteydessä. Kouluissa tulee olla kattavat koulupsykologin palvelut. Palvelujen on jalkauduttava kotiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun. Oikea- aikainen ja varhainen tuki sekä vahvat kotiin tuotavat palvelut ja perhetyö vähentävät lastensuojelun ja erityispalvelujen tarvetta. Lapsiperheiden on tarvittaessa saatava konkreettista apua arkeen esimerkiksi palveluseteliä hyödyntäen.